Exchange 2013 DAG:n asennus

Taustaa

Exchange 2003:n aikana klusterimalli oli sinänä yksinkertainen, kaikki Exchangen toiminnalliset komponentit olivat klusteriresurssina minimissää kahdella noodilla. Tietokannoissa tarvittava levyalue oli jaettu, puhuttiin ns. Single Copy Clusterista. Yhteinen levyalue tosin muodosti riskin, sillä sen vikaantumiselle ei ollut mitään suojausta. Ainoa keino palauttaa tietokannat takaisin toimintakuntoon levyn vikaantuessa oli varmistukset. Exchange 2007:n myötä tuli uusi klusterimalli, joka keskittyi pelkästään tietokantoihin. Se tuki myös vanhaa SCC, mutta uutena olivat CCR ja LCR. Cluster Continous Replication oli tekniikka, jolla voitiin yhdestä tietokannasta muodostaa kopio toiselle noodille ja sen omalla levystölle (ei siis jaettu levy). Local Continous Replication mahdollisti samalle palvelimelle muodostaa tietokannasta paikallinen kopio omalle levylleen. Exchange 2010:n yhteydessä nämä kaikki poistuvat ja tilalle tuli DAG, Database Availability Group, joka oli CCR:n seuraava kehitysversio. Tietokannasta voitiin muodostaa kaikkiaan 16 kopiota (1+15) eri palvelimille. Exchange 2013:n myötä DAG-malli on säilynyt.

550 5.6.0 CAT.InvalidContent.Exception: InvalidCharsetException, Character set name (UNKNOWN)

Otsikon mukainen virhetilenne voi ilmetä Exchangen viestin välityksessä. Järjestelmään saapuu viesti, jonka otsikon merkistöä ei pystytä tunnistamaan.

Microsoft lopettaa korkean tason sertifioinnit

Microsoftilta on totuttu kuulemaan suuria uutisia viime aikoina ei vähiten Nokian mobiililiiketoiminnan myymisen takia. Vähälle huomiolle, ainakin Suomessa, on jäänyt Microsoftin (MS Learning) päätös lopettaa korkeimman tason sertifioinnit (MSCM/MCM/MCA). Erityisesti tapa, jolla Microsoft tämän teki, on herättänyt paljon keskustelua Blogeissa ja keskustelupalstoilla. Sertifioinnin omistajia lähestyttiin sähköpostilla lauantaina 31.8.2013 ja kerrottiin ohjelman lopettamisesta yksioikoisesti. Keskeneräisille tutkinnoille annettiin vain 1 kk (lokakuun loppuun mennessä) aikaa suorittaa testit loppuun. Syitä lopettamiselle ovat olleet ohjelman välitön kannattamattomuus, sillä ei ole saavutettu sellaisia määriä tutkintoja kuin olisi toivottu ja IT-ala on muuttunut nopeasti viime aikoina, että tämän kaltaiselle sertifioinnille ei välttämättä ole enää tilausta.

Exchange 2010 ja Cisco ACE HLB

Exchange 2010 ja Cisco ACE HLB

Kirjoitin viime vuonna neljä artikkelia, jotka liittyivät kuormantasaukseen noin yleisellä tasolla ja erityisesti Exchangeen liittyen. Tässä artikkelissa käsitellään yhtä käytännön tapausta, jossa taustalla Exchange 2010 ja edustalla Cisco ACE Hardware Load Balancer. Jälkimmäinen on ilmeisesti poistumassa Ciscon tuotevalikoimasta, näin olen ymmärtänyt. Ciscon vahvoja puolia ovat sen konfigurointi ja hallinta, mutta samalla ne ovat sen heikkoja puolia. Kun muut kilpailijat tarjoavat graafisella käyttöliittymällä valmiita mallipohjia, joiden avulla Exchangen kuormantasaus voidaan määritellä helposti ja nopeasti, niin Ciscon asetukset joudutaan määrittelemään käytännössä komentorivillä (Cisco IOS). Tämä tuo oman lisänsä ja nostaa kynnystä jonkin verran, vaikka omasta mielestäni komentorivipohjainen liittymä on kyllä jossain määrin selkeämpi esim. konfiguraation tarkastelussa. Komennot ovat aina yksiselitteisiä komentorivillä ja niitä ei voi vahingossa ”kliksutella” kuten hiirellä. Toisaalta täytyy tietää tarkkaan mitä haluaa ja laite tekee juuri sitä mitä pyydetään.

Exchange ESE, osa 4

LOOGINEN RAKENNE

JOHDANTO

Exchangen looginen rakenne muodostuu tauluista, sarakkeista ja riveistä (tietueista). ESEUTIL-työkalulla voidaan listata kannassa olevat taulut, mutta ei varsinaisesti niiden sisältöä. Taulujen sarakkeiden tietotyyppejä (siis minkä tyyppistä dataa niihin voidaan tallentaa) on lueteltu ESE Architecture-artikkelissa. Lisäksi parissa esityksessä ja kirjoissa on kuvattu taulujen rakenteita. Koska taulujen rakenteeseen ei ole olemassa virallisesti mitään työkalua, on niiden sisältö jossain määrin tuntematon. Woanware on tehnyt aikoinaan työkalua (EseDbViewer), jolla voi avata EDB-tiedostoja. Nyt sivusto näkyy olevan lopetettu. Tässä artikkelissa käytetyt esimerkit perustuvat juurikin kyseiseen työkaluun. Tosin pitää huomioida, että tässä artikkelissa esitetyt esimerkit eivät välttämättä vastaa todellisuutta, vaan sitä miltä työkalun näkökulmasta näyttäisi asioiden olevan. Tarkoitus on tehdä vertailua lähinnä Exchange 2010 ja 2013 välillä.